Joopa, piti hoitaa tänään vähän asioita, mutta empä selvinnyt liikkeelle sen kummemmin. Kävin kuitenkin juoksemassa tuolla loskan keskellä. Yllätyksekseni en ole aivan rapakunnossa ja selvisin omin voimin kyseisestä suoritteesta, eikä tarvinnut vaivata yhteiskuntaa ja pelastuslaitoksen henkilökuntaa soittamalla ohjan pohjalta ambulanssia juoksuliikkeestä johtuvan pyörtymisen seurauksena. Jälkeenpäin olo oli jopa varsin mukava ja säntään tuonne kevään riemuun vielä varmasti uusiksikin.

Odottelin myös, josko jotain soittoa olisi mahdollisten työrupeamien suunnalta kuulunut, mutta tänään puhelin pirisi vain mainostekstiviestien muodossa. Jonkinnäköistä sivistystä ajattelin myös syksyllä lähteä koulusta hakemaan ja selailinkin hieman isompien kaupunkien tarjontaa. Seuraava askel onkin keksiä mihinkä sitä paperit lykkäisi, tarjonta kun on turhankin monipuolista. Tämä taas tavallaan sekoittaa hieman päätä ja saakin aikaan reaktion että infoähky pakottaa pienen ihmisen pois noin monimutkaisesta systeemistä ja laittamaan aivot narikkaan vaikka elokuvan muodossa.  Yläasteella tämäkin oli yksinkertaisempaa kun käytännössä piti valita vain ammatillisen koulutuksen ja lukion väliltä.